kirjaudu

TulppaaniMartat

Makoisa Martan päivä

Julkaistu: heinäkuu 31st, 2012

Viime lauantaina vietettiin sitten ensimmäiset TulppaaniMarttojen Martan päivät.
Vaikka pieni joukkomme oli kutistunut edelleen, olivat jäljellä olevat Martat iloisella mielellä valmistautuneet “juhlaan”, ruokaa oli laitettu ja vaatteita mietitty;

Emäntä -Kirsti hääri vintagemarimekossaan.
Ja se ruoka, wau!

 

Hans loimutti lohen, hitaasti ja tuulen suuntaa tarkkaillen, ettei pyörivä tuuli tuli pääse polttamaan kalaa.
Täällä Hollannin oloissa tarvitset loimutusta varten lohen, valmiiksi puolikkaaksi fileoitu, hieman suolaa voi ripotella tuntia ennen paistoa, ja sitten pyyhkiä pois.

Tarvitset myös kapineen, jota täällä kutsutaan vuurkorfiksi, puiden polttoa varten ja puita. Tai jos asut paikassa, jossa uskallat ja saat pitää nuotiota niin sekin käy, tai takan. Lohta varten tarvitset loimulaudan, meidän lautamme muistutti saunan rallia rakoineen, joihin sitten puiset naulatapit työntyivät.

 

Lauta pitää liottaa kunnolla ennen loimutusta kunnolla, ettei se syty palamaan. Sitten vain lauta lohineen lähelle tulta jonkinlaisen tukirakennelman varaan, meillä kivet palvelivat tässsä tarkoituksessa. Ei liian lähelle, ei liian kauas. Jos olet puuhassa ensi kertaa niin tarkkaile.

Ja sitten odotellaan. Ei hötkyillä, vaan nautitaan ajasta ja alkuruoista.

 

Sinikka oli laittanut makoisia jättikokoisia herkkusieniä, täyttänyt juustolla ja yrteillä ja käärinyt pekoniin. Parilapannulla paistettiin niin, että pekoni oli vähän rapeaa ja paistunutta ja sienet pehmeät. Taivaallisen hyvää.
Salaatteja oli monia, kanan siipiä myös, sekä leipää.
Ja jälkkäriksi muurinpohjalettuja. Ja mansikoita.
Lindan mainio mehu syntyy kaktus –roosviceesta, mintun lehdistä ja sitruunasta ja paljosta vedestä. Näyttää kauniilta ja käy myös ruokajuomana.

 

Hyvä ateria ei todellakaan ole välineurheilua. Se on mietitty kokonaisuus, joka on mielellään ja rakkaudella valmistettu. Se on myös hyvää seuraa, joka tulee kutsuille hyvällä tuulella, ei velvollisuudesta vaan kiinnostuneena.

Sään valtiaat olivat puolellamme, oli ihanaa istua ulkona. Rankkasade tuli vasta kotimatkalla.

 


Kiitos kaikille mukana olleille. Gezellig!

 

Terkuin,

Leena

Hyvää Martan päivää!

Julkaistu: heinäkuu 26th, 2012

Kuva: J.Leppäsilta

 

Tulppaanimartat toivottavat tänä vuonna ensimmäistä kertaa toisilleen  hyvää Martan päivää, ja päivää juhlistetaan lauantaina, ei enempää , ei vähempää kuin loimulohella ja muurinpohjaletuilla. Ja näinhän perinteet alkavat.

 

Täällä Alankomaissahan hallitaan hyvin uusien perinteiden luominen; aletaan vain viettämään aikaa yhdessä jonkin asian merkeissä ja toistetaan sitä niin kauan kuin se on mukavaa ja syy on olemassa. Tänne ovat juurtumassa niin Valentijn kuin Zuikerfeestkin.

 

Me aiomme tehdä Martan päivästä hyvän perinteen. Vaikka  osa meistä on juuri nyt lomalla, niin kotiin jääneet, tai jo palanneet, viettävät laatuaikaa yhdessä. Meillä ei ole laulukuoroa eikä torvisoittokuntaa, mutta meillä on “leirinuotio” ja toisemme.
Se lienee paljon, se.

 

Marttaterveisin,

Leena

Pakastellaan

Julkaistu: heinäkuu 25th, 2012

Kuva: J.Leppäsilta

Suomessa naiset kunnostautuvat joka kesä säilömisessä ja erityisesti pakastamisessa.
Poimurit kädessä riennetään metsään ja sitten hillotaan, kuivatetaan, pakastetaan. Marjat ja sienet ovat superruokaa, jota suomalaiset taas arvostavat.

 

Mutta entäpä me täällä Hollannissa, marjoja ei niin vain kerätäkään luonnosta.
Mutta kannattaa muistaa, että kasvukausi on nopea ja tuottoisa täällä meillä, joten jos sinulla on pienikin puutarha niin voit istuttaa marjapensaan, ja seuraavana vuonna jo korjata satoa. Jos ei viljely kiinnosta kannattaa seurata vihanneskauppiaasi tarjouksia ja ostaa marjat niistä tai suoraan tilalta.

 

Kun pakastat marjoja muista kuitenkin:

 

  • pakastaa vain ensiluokkaisia tuoreita huuhdeltuja marjoja, käyttötarkoituksen mukaan joko survoksena, soseena tai kokonaisina
  • kun säilöt suuria määriä laittaa pakastin muutamia tunteja etukäteen pakastusteholle. Mitä nopeammin marjat pakastuvat sitä kiinteämpinä ne pysyvät. Sulata ne myös yhtä nopeasti, siis mikrossa tai huoneenlämmössä. Vanha kunnon vesihaude on myös hyvä tapa. Näin säilyy c-vitamiini parhaiten.
  • lisätä marjakerrosten väliin sokeria. Se säilöö hieman C-vitamiinia.
  • muista kirjoittaa pakkauksen päälle sisältö, muuten et muista sitä kuitenkaan.
  • hyvin pesty maitopurkki on hyvä pakastusastia. Leikkaa vain katto-osa pois, kaikkiin kulmiin viillot ja taita näin syntyneet läpät päällekkäin. Sulje maalarinteipillä.
  • muista kääntää  pakastusteho pois päältä puolen vuorokauden kuluttua.

 

 

Pakasteluterveisin,

Leena

Kiitoksen paikka on aina ensin

Julkaistu: heinäkuu 24th, 2012

Hollannin martat, viralliselta nimeltään TulppaaniMartat perustettiin hieman ennen tulppaanien kukintaa, 15.2.2012. Kuulumme niihin muutamiin ulkomaan Marttoihin, jotka muodostavat osan suomalaista Marttaliittoa. Belgian Martat, isosiskot, ovat toimineet jo vuodesta 2008.

 

Kokonaisen pitkän illan muutamat pioneerinaiset, Hollannin ensimmäiset Martat, suunnittelivat, laativat asiakirjoja, miettivät ja puursivat. Olin heistä hyvin iloinen, olin onnellinen siitä, että nämä aikaansa seuraavat naiset tiesivät, mistä on kysymys.

 

Suomessa marttailu on ollut hyvin suosittua jo muutaman vuoden, kuten kaikki mikä liittyy kotiin, kotoilu. Myös nuoret naiset ja kaikenikäiset miehetkin ovat löytäneet marttailun.

 

Mutta, miksi ihmeessä me ehkä jo kauankin Alankomaissa asuneet naiset haluamme olla Marttoja? Olen saanut vastata tähän jo useaan kertaan. Vastaukseni on, että, en tiedä.

 

Tiedän vain miksi minä itse haluan olla Martta:

  • haluan, että perheeni voi hyvin, paremmin, aina vain paremmin.
  • haluan, että minulla on arki hallussani, unohtamatta suomalaisia juuriani, mutta tässä ja nyt täällä Hollannissa.
  • haluan tehdä yhdessä, haluan nauttia onnistumisen ja oppimisen ilosta.
  • haluan nauraa ja viettää onnellisia hetkiä niin arjessa kuin juhlassa ja retkillä. Haluan syödä suomalaista sushia ja loimulohta pähkinäpuun alla.
  • haluan kuulua johonkin, joihinkin, haluan, että minulla on oma “klubi”, kuten hollantilaisella on bridgensä tai torvisoittokuntansa.

 

 

Riittääköhän tuo? Minulle riittää.

 

Tässä ja nyt haluan kiittää perustajajäseniämme kovasta työstä!
Kiitos sihteeri, kiitos Miss Moneypenny, kiitos vara-vv, kiitos webbiMartta!
Kiitos Pirkko Elomaa-Vahteristo ohjauksesta, kiitos Uudenmaan Martat ja ProMartat ja Taina Raiski, kun annoitte kotipesän TulppaaniMartoille.
Kiitos Leena Blomwall Suomessa ja Krista Taipale Belgiassa neuvoista ja kannustuksesta!
Kati Juntunen, kiitos avustasi, sekä Suomalaisella kirkolla, että Suomalaisen Naisen Päivillä!

 

Tavataan Martoissa!
Leena, vv (vastuullinen vetäjä)